Uskon kilpailu on jännä juttu. Se mainitaan useissa Raamatun kirjeissä ja useaan otteeseen. Asiassa on varmasti joku pointti, minkä Jumala haluaisi meille avata.
Juoksukilpailu on hieno vertauskuva uskovan elämästä. Itse ajattelen tätä vertausta maastojuoksun kautta, sillä eihän elo aina niin tasaista ole, vaan matkalla on ylä- ja alamäkiä, risuja ja männynkäpyjä. Huolimatta monista mutkista, parasta on se, että voi ylipäänsä olla
mukana tässä kilpailussa. Se on Iskän armoa, sillä ilman kutsua emme olisi voineet mitenkään osallistua kilpailuun. 1.Tim. 6:12
Kilpajuoksijalla on aina suunnitelma, strategia juoksua varten. Meidän Valmentajamme on jo laatinut jokaiselle oman, uniikin suunnitelmansa, antanut meille kartat ja järjestänyt reitin varrelle tankkaukset, huoltopisteet ja opasteet. Valmentajan reittivalinnat ovat parhaat mahdolliset. Suo-osuuksillekin on tehty meitä varten pitkospuut ja pimeän varalta kilpailuvarustukseen kuuluu myös Valo. Kaiken lisäksi vierellä tsemppaa Valmentajan oma poika, joka on luvannut vaikka kantaa viimeiset Maaliin. 1.Kor.9:24-27
Paras osa kilpailusta on maaliin saapuminen. Itse sain kokea maaliin saapumisen huikeat fiilikset viime kesänä Skotlannissa eräissä maastojuoksukilpailuissa. Luulen kuitenkin, että tässä varsinaisessa kilpailussa Maaliin saapuminen voi aiheuttaa hieman enemmän riemunkiljahduksia ja onnen kyyneleitä. Kaiken lisäksi meillä on jo tiedossa, mikä (ja ennen kaikkea Kuka) Maalissa odottaa. Ei siis ollenkaan huono lähtökohta kilpailun jatkamiseen... Hepr.12:1-2, Fil.3:13-14, Ilm.2:10
Tai sinulle, joka et tiedä minne päin juosta, kilpailun aloittamiseen. Palkinto on sen arvoinen, että kannattaa lähteä kilpailuun mukaan.
Mars!
P.S.
YouTubesta löytyy aiheesta lisää. Sykähdyttävä video paljastaa hyvin sen tosiasian, ettei meistä itsestämme olisi koskaan pelkästään omin voimin juoksemaan maaliin. Olemme kaikessa täysin riippuvaisia Jumalasta. Katso video.
-Mikko-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti